olen valmis lähtemään kotiin, rakas

olen valmis

olen valmis
lähtemään kotiin,
rakas.

kotiin.

kotiin.

**

mikään ei ehkä ole sen surullisempaa,
kuin herätä aamuun
todetakseen olevansa elossa.

ruokin käteni harakoille.

se ei riittänyt.
pitää olla voimakkaampi,
uhmakkaampi.

käteni harakoille.

jossain vaiheessa minulta lähti taju.
mustaa,
pimeää
ja muistan ajattelleeni,
että nyt kuolen.

pimeys tuli päälleni lämpimänä aaltona,
eikä minua pelottanut -
olin helpottunut.

heräsin naistenvessan lattialta.
nimeäni huudettiin.
hoitaja pitää kiinni jaloistani.

päästäkää irti, minä huudan
huudan huudan!

antakaa minun mennä pois,
kotiin.

käsi paketissa,
odotan seuraavaa kertaa.

**

lihaa lihaa lihaa
suuhun
mahaan
vaa´alle.

kukaan ei halua
koskettaa.

etovaa
silmät suljettuina
hapuilee
otettaan.

pimeässä on vaikea nähdä eteensä.

askelet
painautuvat sydämeen.

taidetta iholla
nautintoa.

**

minusta ei riitä enää tähän,
ei näihin.

lennä lennä leppäkerttu
lennä lennä
kotihin.

minussa on liikaa minua
liikaa.

nuku nuku
uinu
keinuta kehtoa
untuvapeittoja
höyhensaaria
hiljaiseen hämärään
ikuiseen mustaan.

nuku nuku
nuku nuku lapsi,

ei meistä koskaan ole aikuisiksi.

**

eikä meillä ole mitään pelättävää.

eikä meitä koskaan sattunutkaan.

**

(17.7)

kumpi on oikein raskaampaa:
eläminen
vai
nukkuminen?

kun molemmat tuntuvat vieneen voimat taas loppuun.